lauantai 21. maaliskuuta 2015

Nimiäiset

Viime viikonloppuna vietettiin nimiäisiä, kivat kemut! Ja vihdoin päästiin pelosta että vahingossa lipsautetaan tytön nimi jollekin! Se on ollut yllättävän haasteellista nimittäin koska itse ollaan puhuttu oikealla nimellä jo synnäriltä asti. Ei meillä alun alkaen mitenkään erityisesti ollut tarkoitus pitää nimeä salassa, mutta tultiin sitten siihen tulokseen että nimiäisissä ei ole oikein mitään pointtia jos kaikilla on se nimikin jo tiedossa:D

Meillä ei ollut mitenkään ihan kamalasti valmisteltavaa juhliin koska pidettiin kekkerit mun vanhempien luona kun siellä on riittävästi tilaa ja istumapaikkoja. Pidettiin juhlat sellasina että paikalla on vain tytön isovanhemmat ja enot perheineen sekä kummit. Silti siinäkin on melkein 30 ihmistä joten ihan kiva että oli sitten kunnolla tilaa eikä tarvinnut yrittää ahtautua tänne meidän kaksioon. Mun vanhemmat auttoi myös siten että tilasivat melkein kaikki ruoat ettei meidän tartte alkaa tehdä. Sanoin kyllä että voisin tehdä kaikenlaista, mutta ei sitä huomioitu! Kuulemma vauvassa on ihan tarpeeksi:D No kävi ilmi että vanhemmat oli oikeassa ja vauvassa oli ihan riittävästi. Sain mä korvapuustit leivottua kyllä.


Pidettiin alussa lyhyt "virallinen" osuus mihin pikkuneidille oli puettu päälle meidän suvussa kulkenut kastemekko. Ensin A sanoi muutaman sanan, sitten kummi lausui runon ja sen jälkeen laulettiin kaikki yhdessä "Ihme ja kumma". Mä säestin pianolla. Sitten paljastettiin nimi. Mun oli tarkoitus sanoa se ja pienet onnentoivotukset tytölle mutta mä kun oon tällanen herkkis niin ei siitä mitään tullut, itkuks meni ja A sitten vaan sanoi nimen:D Sen jälkeen otettiin kastemekko pois ja alla oli tavalliset juhlavaatteet. Loppuaika meni syödessä ja jutustellessa ja mukavaa oli. Viimeiset vieraat lähti vasta myöhään ja herkkuja jäi onneksi vähän kotiin tuotaviksikin. Sehän juhlissa on puolet hupia kun saa seuraavana päivänä vähän mutustella kakkua ja olla ihan rauhassa kotona!

Kummeille oltiin tilattu Pro-Seremonioilta kummitodistukset ja lisäksi tytölle tuli nimiäistodistus muistoksi juhlista. Voin suositella noiden tilaamista jos ei pidä ristiäisiä. Kivat muistot myöhemmin ja ne tuli siisteissä kansioissa. Lahjojakin tuli iso kasa, kaikenlaista kivaa onneksi! Enimmäkseen vaatteita, koruja ja rahaa. A:n mummu antoi myös ison vauvanuken, huvittavaa siinä oli se että nukke oli saman kokoinen kuin vauva:D Tuntui muutenkin hassulta ajatella että kohta meidän pieni on niin iso että se hoivailee tollasta leikkivauvaa. Ihania kukkiakin tuli paljon ja seuraavana päivänä olinkin taas ihan fiiliksissä kun pääsi niitä ja muita lahjoja kuvailemaan. Tässä mun vanhemmilta tullut kaulakoru.


Nimestä paljastettakoon tässä sen verran että alkukirjain on L, millä nimellä pikkuneiti tästä eteenpäin voikin blogiteksteissä seikkailla:) Alkukirjain oli myös nimiäisten kutsukorteissa ja olin piirtänyt myös nimeen liittyvän kukan pienenä vihjeenä. Kaikkien arvaukset oli osuneetkin aika lähelle vaikkakaan ei ihan oikeaan!


Pikku L on kasvanut hurjasti. Kasvotkaan ei näytä enää sellaisilta pikkuvauvan kasvoilta. Jotenkin tuntuu niinkuin se olis aika iso tyttö jo ja joutuu itseään muistuttelemaan että alle 2 kk ikäinen vauvahan se vielä on. Syntyessään L oli -1 SD-käyrällä mutta kuukauden iässä se pyrähti yhtäkkiä +2 SD-käyrälle! Pituutta edellisessä neuvolassa maaliskuun alussa oli siis 58,5 cm ja painoa 5,5 kg. Pituusennuste on keskimittaista pidempi eli kai ihan normaalia kasvaa tässä kohtaa noin. En tiedä onko pituutta tullut taas lisää mutta ainakin oon huomannut että monet 56 vaatteet alkaa olla ahtaita ja 62 kokoiset sopia. Maanantaina mennään neuvolalääkärin tarkastukseen niin eiköhän uudet mitat sitten selviä!

Ostettiin L:lle tollanen aktiviteettimatto, se alkoi nimittäin vaikuttaa pitkästyneeltä! Aina ei jaksa äityleiden naamat naurattaa ja se on katsellut tosi innoissaan hoitopöydän päällä roikkuvaa mobilea. Vaipanvaihto on ihan kohokohta koska pääsee juttelemaan mobilen eläimille ja voi sitä hymyn ja jokeltelun määrää mikä silloin tulee! Ajateltiin sitten että L vois tykätä makoilla tollasella matolla kun siinä roikkuu tollasia örvelöitä ja kuuluu musiikkiakin. On se viihtynytkin ja noista leluista peili on mukavin! On vaan niin kiva makoilla matolla, kuunnella musaa ja peilata!

4 kommenttia :

Blog Design by Get Polished