Yhdeksännestä
viikosta sitten selvittiin, huh. Menipäs viikko jälleen nopeasti!
Toistaiseksi aika on kulunut nopeammin kuin ekassa raskaudessa. Ehkä
siinä sittenkin on perää että yhden lapsen vanhempana raskaus vaan
hujahtaa vaikka olin varma että meille käy päinvastoin. Noh, ehtii se
aika tässä alkaa madellakin:D
A:n
vatsa on kasvanut tällä kertaa nopeammin, en tiedä onko se turvotusta
vai onko sillä vaan käynyt niinkuin joillain toista lasta odottavilla
että vatsa vaan yhtäkkiä pompsahtaa esiin jo tosi aikaisessa vaiheessa. Tosin, onhan kohtu jo kasvanut
ensisynnyttäjälläkin greipin kokoiseksi joten kai sen vähän saakin näkyä. Sattumoisin
juuri 9+0 myös A joutui toteamaan että tuo greippi on alkanut
puristamaan housuissa. Paria päivää aiemmin oltiin käyty kaivelemassa
varastosta raskausvaatteet esille, joista nyt sitten farkut pääsivät
käyttöön. Collarit tippuu vielä päältä mutta se ei haittaa koska
tavallisetkin mahtuu vielä ihan hyvin. Laatikkoon raskausvaatteiden
tilalle saavat joutaa puolestaan tavishousut ja joustamattomat kauluspaidat
ja vastaavat. Raskausvaatteiden joukossa oli myös viimeisinä kuukausina
käytössä olleet raskausalkkarit, ei apua minkä näköisiä:D Mieleen tuli
heti huvittava juttu mikä synnärillä kävi. A oli potkinut alkkarit pois
jalastaan sängyssä ja ne oli tietenkin ihan lapsivedessä ja veressä
kättäriltä saatuine megavaippoineen. Mä kävin pimeässä huoneessa
aamuyöllä keräilemässä A:n kamat kun se oli siirtynyt synnytyssaliin
mutten tietenkään huomannut niitä pöksyjä peiton alla joten sinne jäivät
siivoojille iloiseksi yllätykseksi:D
Oireet
ovat alkaneet lientyä. Pahoinvointia ei ole paljoakaan eikä juurikaan
mitään erityisiä tuntemuksia. Kova väsymys ja jatkuva palelu on
oikeastaan ainoat jotka tällä hetkellä enemmän kiusaavat. Pahoinvointi
vaivaa jos ruokailuiden välit pitenevät liian pitkiksi. Paljon helpompaa
kuin viimeksi tässä kohtaa! Sitä kyllä miettii että a) onhan kaikki
silti hyvin ja b) oliko tää muka tässä vai iskeekö pahempi pahoinvointi
vielä päälle.
Lueskelin
neuvolasta saamaamme vauvaopasta. Edelliseen verrattuna parannusta on
tullut. Aiemmassa oppaassahan puhuttiin yksinomaan isästä, mitä
neuvolahoitajammekin pahoitteli. Tässä uudessa ollaan vielä vähän matkan
päässä hyvästä kaikille toimivasta oppaasta mutta askeleita on otettu
oikeaan suuntaan. Lopussa on linkkejä lapsiperheen tueksi ja siinä sateenkaariperheet.fi
on listattuna. Suurimmaksi osaksi kirjassa puhutaan vanhemmista,
puolisosta ja kumppanista eli isä-sanaa hieman väistellään. Joidenkin
lukujen yhteydessä joissa puhutaan isästä on lopussa kerrottu että sama
koskee myös kahden äidin tai useamman vanhemman perheitä. Esimerkiksi
synnytysosiossa, jossa kerrotaan isän roolista synnytyksessä. Lopuksi sitten todetaan että jos lapsella on toinenkin äiti tai useampi vanhempi, ovat he kaikki yhtälailla tervetulleita synnytykseen mukaan. Eli eteenpäin mennään:)
Varmaan tavallaan mielenkiintoista seurata (omaa/puolison) raskautta, kun on edellinen, johon verrata. Ei tylsää, kuten voisi ehkä nopeasti ajatella. Näyttää olevan eroja. Alkaako yhtään miettimään, olisiko uusi tulokas eri sukupuolta, kun oireet eroaa? Eikö mm. pahoinvointi kansantarujen mukaan kieli sukupuolesta?
VastaaPoistaJoo alkaa kyllä hyvinkin! Mulla ainakin on vahva ajatus siitä että poika siellä on kun on oireet näin erilaisia. Vaikka eihän se ihan oikeasti niin mene. Esim L:n kummeilla oli takana kolme samanlaista raskautta joista tuloksena kolme poikaa. Neljäs raskaus olikin sitten ihan erilainen joten kaikki arveli että tyttö tulossa, mutta poika sekin oli:D On se kyllä kiinnostavaa seurailla taas tätä raskauden kulkua! Ja vaikka tiesikin että se voi olla ihan erilainen, niin silti jotenkin sitä aina hämmästyy kun oireet ei olekaan samat!
Poista