Postia

Mulle on tehty sellainen "Kulta-aika lapsuuden"-kirja, johon on kerätty kaikenmoista juttua mun vauvaiästä ja lapsuudesta. Olen tykännyt tosta kirjasta niin paljon että halusin ehdottomasti myös meidän bebelle vauvakirjan! Kaikkiahan tollaset ei kiinnosta, esim mun pikkuveli ei edes muistanut oman kirjansa olemassaoloa eikä sittenkään lukenut sitä. Mä taas olen lukenut miljoonaan kertaan omani lisäksi mun veljien kirjat. Päätin kuitenkin tehdä kirjan siltä varalta että meidän lapsi tykkäisi sitä myöhemmin lueskella. Ja tiedän että mä ainakin haluan! Me ei oikein osata askarrella mitään, tai oon mä tehnyt paljon kortteja ja muuta, mutta tuntuu ettei luovuus ihan riitä kokonaisen kirjan tekemiseen joten tyytyminen on valmisvalikoimaan. Voi valinnanvaikeutta! Oon plärännyt kirjoja läpi kymmenittäin ja suurinosa ei innostanut yhtään, mutta kahdesta parhaasta en osannut valita. Tilasin sitten molemmat. A:n mielestä tietty turhaa hölmöilyä tehdä kahta (kuten varmaan monen muunkin hehe). Mutta siinä kävi niin että Muumilaakson vauvakirja on niin nätti ja tykkään muumiaiheista muutenkin, että se oli pakko saada. Se vaan sattuu olemaan vähän suppea mun makuun, joten piti tilata toinen johon mahtuu enemmän asiaa. Valitsin Kulta pieni, vauvan oma kirjan. Ajattelin tässä vähän esitellä niitä.

Muumikirjassa suppeuden (45 sivua) lisäksi toinen huono puoli on se tyypillinen ongelma eli isästä puhuminen. Mietiskelin että miten sen hoitaisi ja päädyin sitten yliviivausteippiin. Vetelin sitä noiden isä-sanojen päälle ja kirjoitan kynällä sitten päälle oikean nimikkeen (en vielä ihan tiedä minkä...). Onneksi toi ei nyt kamalan täynnä ole korjattavia kohtia, mutta kyllä toi isä siellä muutamaan kertaan esiintyy.

Tähän saa sitten laittaa päivän uutisia, hauska lisä monissa nykykirjoissa!

 Kirjassa käsitellään aihepiirit odotusajasta, syntymästä, nimiäisistä, ensimmäisistä kuukausista aina ensimmäiseen koulupäivään asti. Mukaan mahtuu tietysti ekat synttärit, joulu, talven ja kesän riemut, päivähoitomuistot, tärkeimmät lelut ja leikit ja paljon muuta. Perinteisesti myös pituuden ja painon kehitys, hampaiden puhkeaminen, rokotukset ja luonteen kehittyminen on saaneet omat sivunsa.

Kirjan kuvitus on mun mielestä niin suloinen ja värimaailma ihana myös!

En tajua tätä sukupuuta oikein, mitä siihen pitäisi laittaa? Yleensähän juurien kohdalle kai tulee vanhemmat polvet ja latvaan ylimmäksi lapsen nimi? Tai oli se tässä miten päin tahansa ajateltu niin en käsitä tota. Onko siinä alhaalla kenties tarkoitus olla sukunimi vai vanhempien nimet ja oksilla sitten tilaa sisaruksille, ylimpänä lapsi itse? Ideoita? Ei tuohon nyt ainakaan nimittäin saada vanhempien ja isovanhempien nimiä mahtumaan. Mikäs sukupuu sellainen sitten on jos edes isovanhemmat ei mahdu siihen! Ja ylipäänsä eihän tuohon mahdu mitään muutakaan. Onneksi tossa alempana on tilaa kirjoittaa myös serkuista ja isoisovanhemmista. Tavallaan olis kiva tehdä paljon laajempikin sukupuu koska olen tehnyt sukututkimusta joka yltää 1600-luvulle monessakin haarassa. Eli materiaalia löytyisi ylimäärin:D Ei tietenkään mitään niin laajaa. Sehän olis toivoton toteuttaa, mutta kuitenkin joitain sukupolvia, kun kerran valokuviakin on ja mäkin tiedän paljon asioita vaikkapa mun isoäidin vanhempien elämästä.

Toinen hankkimamme kirja on siis tuo Kulta pieni. Se on huomattavasti paksumpi, joten mukaan mahtuu monenmoista. Kirja jakautuu kahdeksaan osa-alueeseen: odotusaika, syntymä, alkuajat, kasvu & kehitys, ruokailut, reissut, juhlat ja lempijutut. Jokaisen osa-alueen alussa on tasku johon voi laittaa vaikka ultrakuvia, lehtileikkeitä tai nimiäiskortteja. Tykkään että se on aika kätevä ominaisuus! Myös tässä esiintyy pari kertaa "isä", mutta se taisi olla ihan 2, max 3 kertaa joten ei paljoa joutunut peittelemään. Monessa kohdassa puhutaan vanhemmista.

Tässä pääsee aika kivasti jo kirjottelemaan odotusaikanakin. Heti alussa on pari sivua tilaa vanhempien kirjeelle vauvalle, sitten kirjataan tuntemukset ilouutiset saatuamme ja miltä kummastakin odotusaika tuntui. Paljon on myös tilaa kertoa valmisteluista, perhevalmennuksesta, lastenhuoneen sisustuksesta (nyyh, meillä ei ole!), lahjoista sekä nimipohdinnoista (aukeama tytönnimille sekä omansa pojannimille). Tässä on myös tyhjä aukeama johon saa laittaa sukupuun sen muotoisena ja kokoisena kun itse haluaa! Eli eiköhän tähän saada useampikin sukupolvi mahtumaan ja taskuun muutama valokuva. Kirjassa on myös paljon kivoja kuvia sekä tilaa omillekin kuville. Tyhjille sivuille voi tietysti laittaa tekstiäkin. Jonkin verranhan näissä kirjoissa tulee päällekkäisyyksiä, mutta eipä se haittaa. Ei niitä niin paljoa ole. Ja voihan toiseen laittaa vaikka ekoista synttäreistä kuvapainotteisemman kertomuksen.

Myös maistraatista ollaan saatu pariin otteeseen postia nimiasiaan liittyen. Ensimmäinen kirje oli suht masentava. Kuten joku aiemmin jo oli kommentoinutkin Häähumua-postaukseen, voi nimiasian käsittely kestää vaikka 9kk. Noh, maistraatin kirjeessä pistettiin yhä paremmaksi ja todettiin käsittelyn voivan viedä jopa 12kk! Haloo, vuosi yhteen nimenvaihtoon!! Kyllä alko kiehumaan päässä. Samalla pyydettiin mua lähettämään suostumus siihen, että A saa ottaa mun sukunimen. Onneksi sen sai helposti laittaa sähköpostilla ja kun samalla maksettiin se 185e maksu (kiskurihinta!), niin pian tulikin mailia takaisin että asia lähtee etenemään. Nyt myöhemmin saatiin sitten kirje jossa kerrottiin, että nimilautakunta käsittelee asiaa 3-9kk ja seuraava nimilautakunnan kokous on 2.9. Sen jälkeen sitten vielä odotellaan käsittelyn jatkumista: nimilautakunnan lausunto saapuu takaisin maistraattiin  jopa vasta kuukauden kuluttua käsittelystä (hidasta on maistraatin sisäinen posti näköjään), sitten uusi sukunimi kuulutetaan Virallisessa lehdessä (ilmestyy kerran kuussa ja kuulutusaika on kuukauden). Tämän jälkeen maistraatti vasta tekee päätöksen. Eli kai tässä vielä hyvän tovin saa odotella. Kyllä tänkin asian suhteen ollaan tasa-arvosta hyvin kaukana.