Me ollaan tehty paperintäyttämisiä ja selvitystyötä! A täytti kättärin synnytystoiveita koskevan paperin joten se on nyt valmiina. Se annetaan sitten synnärillä kätilölle ja ne voi siitä katsoa mitä mietteitä A:lla on esim synnytyksestä, kivunlievityksestä ja kätilöiden roolista synnytyksessä. Ihan hyödyllistä varmaan jos kipu muuttuu niin sietämättömäksi ettei A enää oikein saa sanottua mitä haluaa.
Lisäksi tehtiin A:lle testamentti siltä varalta että
sille kävis jotain synnytyksessä, sitä ennen tai sen jälkeen. Mullahan
ei oo mitään oikeuksia lapseen ennen perheen sisäisen adoption voimaan
astumista ja siihen menee monta kuukautta. Pakko siis varautua tollaseen
ikäväänkin asiaan. Siihen kirjattiin mm. että A:n viimeinen tahto on että mä saan lapsen huoltajuuden ja sitten adoption kautta juridisen vanhemmuuden. Toivottavasti tosta on apua jos jotain sattuu!
Adoptiosta puheen ollen, alettiin sitäkin vihdoin
selvittelemään. Oon ollut tosi ihmeissäni miten vaikeesti siitä löytyy
tietoa ihan käytännön tasolla, eli sellasta "tee näin ja näin ja ota
ensin yhteyttä tuonne". Parhaiten oon saanut kuvan tapahtumista ja siitä
mitä pitää tehdä toisten naisparien blogeista, joten kiitos kaikille
oman adoptiotarinansa jakaneille! Tää nyt tietenkin vaihtelee kunnittain
ja sen mukaan minkälainen tarina pareilla on (onko lapsi saanut
alkunsa klinikalla anonyymistä luovuttajasta vai koti-inssillä jostain
tunnetusta luovuttajasta). Mutta meidän tapauksessa, Helsingissä ja
klinikalla käyneinä tän kuulemma pitäis olla ihan helppo homma. Näin
ainakin kertoi perheoikeuden sosiaalityöntekijä jolle A soitti. Helsingissä adoptiota ei siis hoideta Pelastakaa Lapset ry:n kautta kuten ilmeisesti monissa muissa kunnissa, vaan niitä hoitaa ihan Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto. Numerot löytyi kaupungin sivuilta adoption kohdalta (laitan linkin sivun alas jos jollakin tarvetta).
Sitten sieltä tuli sähköpostilla paperi joka voidaan jo täyttää ja
lähettää sinne. Meillä kun on toi 8 viikon odotusaika koska
rekisteröitiin suhde vasta kun vauveli oli jo tulossa, joten sitten sen 8
viikon jälkeen vasta mennään käymään siellä. Sitten ne tekee päätöksen
ja lähettää (tai me viedään, epäselvää vielä) paperit käräjäoikeuteen ja
sitten vaan odotellaan päätöstä. Mutta kyllä toi aika yksinkertainen
systeemi on ettei tartte kuin kerran käydä ja vaan toi yksi paperi
lähettää. Siinä kohtaa kun etsittiin tietoa adoptioprosessista tuntui
että ollaanko me nyt muka ensimmäiset adoptoijat kun niin kauheen
nihkeesti tietoa on tarjolla, mutta ton puhelun jälkeen jäi hyvä ja
selkeä fiilis.
Eli polku tonne yhteystietoihin kaupungin sivuilla: sosiaali- ja terveyspalvelut->lapsiperheiden palvelut->perheoikeudelliset asiat->adoptio
ja linkki:
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/perheoikeudelliset-asiat/adoptio/
Just kirjotin siitä kuinka vaikeaa on metsästää tietoja koskien naisparien lapsien hankintaa. Millään virallisella taholla ei ole kunnon nettisivuja mistä vaan kävisi asian tarkastamassa. Lopulta vastaukset löytyy muitten blogeista. Mietin vain kuinka vaikeaa oli silloin 2009 kun laki perheensisäisestä adoptiosta tuli voimaan.
VastaaPoistaHienoa kuitenkin kuulla että Helsingissä homma toimii näin helposti. Jään seuraamaan sivusta :)
Hah, joo vastasinkin just sulle et vaikeeta tästäkin oli tietoa löytää:D Mut joo, on kyllä varmaan ollut aika tuskaa yrittää soitella ympäriinsä selvittäen mihin edes ensimmäisenä pitäis ottaa yhteyttä! Sit vielä kun ei oo viranomaisetkaan varmaan olleet ihan selvillä noista jutuista. Et varmaan on hyvän tovin kestänyt niiden ensimmäisten adoptioiden kanssa!
Poista